Äiti

Sinä lensit pois.
Edeltä menit.

Minä tulen myöhemmin.
Omalla ajallani.

Me tapaamme jälleen.
Iankaikkisuudessa.

Ajattomassa ajassa ikuisesti elämme, yhdessä.
Kuolemaa ei siellä enään ole, ei kipua, ei sairautta, ei mitään pahaa.

Rakkaita terveisiä sinne Taivaaseen.

Äiti…jos joskus muistaisit minua..rukouksin.
Elämäni on melko haastavaa.
Kertoisitko Taivaan Isällekkin tilanteestani.
Vaikka olen minä toki siitä itsekkin Hänen kanssaan jutellut.
Mutta jospa yhdessä saamme aikaan enemmän.

Tiedänhän minä, että Jumala on oikeudenmukainen.
Eikä Hän tietenkään hyväksy sitä, että epäoikeudenmukaisesti toimitaan ketään kohtaan.
Mutta jos nyt kuitenkin muistuttaisit asiastani sinäkin.

Tiesithän kuinka ikävä minulla on sinua äiti.
On aina ollut. Kaksivuotiaasta asti.

Vaan onneksi me pian jälleen näemme.
Enhän minä täällä maan päällä ikuisesti taivalla.
Kauttakulkumatkalla olen.

Nähdään pian äiti, nähdään pian.

Vaan ennenkuin pääsen sinne lähtemään on minun vielä muutamia asioita hoidettava täällä.
En tiedä aikaa milloin tulen.

Se voi olla pitkä tai lyhytkin aika.
Minun käsissäni se ei ole.

Taivaan Isän käsissä on tulemiseni, olemiseni ja menemiseni.

-s.k.-
5.11.2022 klo 9:35