Vihreä siirtymä

Perustuu tositapahtumiin...

ainakin alut, loput toivottavasti ei


Kuinka kauniita sanoja ja suunnitelmia. Vihreitä ja valkeita. Puhtaita ja uusiutuvia. Vuosia kuuntelin. Uskoin ja elin rauhassa. 

Sitten suunnitelma osuikin kohdille. Sellainen vihreä ja puhdas ja uusiutuva ja valkea. Hetkinen…piti hieman penkaista asiaa. Suunnitelmat olivat tulossa kotini viereen. Jättimäisiä tuulitehdastorneja ympäriinsä. Melua ja välkettä keskelle syrjäseutua, keskelle metsää. Luonnoneläinten asuinsijoille. Metsän asukkaiden elinympäristöön. Minun elinympäristööni. 

Selvisi ettei ole olemassa haittakorvauksia. On vain hyötykorvaukset maanvuokraajille ja kunnille. Entäs tehtaiden viereen joutuvat…niin he vain joutuvat siihen maksutta. 

Tai siis saavathan he maksaa, siirtomaksuja, sähköveroja, meluhaittoja, maisemahaittoja, asunnonarvonlaskua, unettomia öitä…hinta siis on. Mutta ei korvauksia. 

Vihreän siirtymän kannattajat lienevät omasta mielestään oikeudenmukaisia kun ilmastoa pelastaessaan tuulitehtailla riistävät osalta kanssakulkijoista elinympäristöt ja asuntojen arvot, tulevaisuuden ja toivon. 

Siis saadaksesi itsellesi toivoa tulevaan kuvitellulla ilmastonpelastamisellasi riistät joidenkin toivon ihan konkreettisesti. 

Kunnat myös tekevät tileilleen innoissaan tilaa, oikein lottovoittajiksi ryhtyvät tuulitehtailun tuomilla kiinteistöverotuloilla. 

Kuulemma kaikille kuntalaisille siitä tulee hyötyjä…paitsi että unohtui ne kuntalaiset jotka joutuvat pakotettuina tehtaiden viereen. He saavat haitat, ihan korvauksetta. 

Maansa vuokranneet odottavat tuulitehtailutulojaan. Rajalla tehdasalueen ulkopuolelle jäänyt haitat saava maanvuokraajan naapuri saa haitat korvauksetta. 

Kaikki siis kuulemma hyötyvät. Kaikki. Se on uskottava kun istuu 30kilometrin päässä kyliltä keskellä metsää arvonsa menettäneen sähköttömän talonsa kuistilla pimeänä tyynenä syysiltana kuunnellen tuulivoimalamelua ja katsellen taivaanrannan täydeltä punaisena välkkyviä tuuliturbiinien lentoestevaloja haaveillen että pystyisi joskus nukkumaan edes yhden yön hiljaisuudessa. 

Työt on täytynyt lopettaa, kun valvottava turbiinimelu on vienyt kaikki voimat. Kukaan ei osta taloa. Vanhoista luontovalokuvista haetaan lohtua. Oi niitä aikoja, aikoja ennen vihreää siirtymää.

-s.k.-






Tarina Hölmölästä


Hölmölän Kansalainen sairastuu vakavasti. Hän ei voi tehdä töitä. Tulot laskevat niin, että rahat eivät riitä välttämättömiin menoihin. Kunto on huono. Itse ei voi juurikaan tilanteeseensa siksi vaikuttaa. Tukijoukkoja ei ole. Hän asuu yksin.

Leipäjonossa on käytävä selvitäkseen. Kaikki tuet on otettava vastaan mitä vain on saatavissa, vaikka se hävettää.

Vaan minkä sairastunut sille voi.


Vuodet kuluvat toipilasmatka on pitkä. On jo kokeiltu joitain työkokeiluja, jotka ovat vain sekoittaneet toimeentuloa lisää. Tilanne on pahentunut. Byrokratian rattaissa jauhettuna oleminen on vienyt paljon voimia. Kansalainen on sairautensa lisäksi täysin uupunut byrokratiaan. Kansalainen on täyttänyt kaavakkeita kaavakkeiden perään. Ne lupasivat maksaa halot, vaan eivätpä maksaneet. Ne lupasivat maksaa sähkölaskun, vaan eivätpä maksaneetkaan siitä kuin yhden kolmasosan. Ne ottivat toimeentulotuet pois työkokeiluaikana. Kansalainen lainasi tuttaviltaan rahaa, että pääsi työkokeiluun kulkemaan, että sai laskujaan maksetuksi, myi lopulta autonsa, myi mattoja ja huonekalujaan, vaatteita, työkaluja ja kaikkea mitä olisi itse tarvinnut. Pakko oli myydä, että saa maksettua laskujaan. Niitä laskuja, joita kansalaiselle oli luvattu maksettavan tukipuolelta, vaan eipä maksettu.


Vuosien sairaana suoritetun talodellisen selviytymissotimisen jälkeen Kansalainen saa kuulla, että kodin viereen pystytetään tuulitehdasalue. Kansalaiselta otetaan elinympäristö ja omaisuudearvo pois kuulemma yleisen edun nimissä.


Eikä mene kuin hetki, että Kansalaiselle kerrotaan sähkön kallistuvan niin paljon, että sitä ei pysty kohta maksamaan kukaan.


Kansalainen katsoo taaksepäin. Menneisyys on ollut vaikea. Kansalainen katsoo eteenpäin. Tulevaisuus on sellainen mitä hän ei tahtoisi enään katsella. Mutta kun ei voi etuajassa poistua, niin on elettävä.


Tulevaisuuden mahdollisia näkymiä:

Tuulitehdasalueen vieressä melussa talossa jossa ei ole varaa pitää sähköjä päällä, elämää vastamelukuulokkeet päässä että voisi nukkua.

Tai kenties muuttanut telttaan itärajalle jossa ei ole tuulitehtaita. Kaikki ulosotossa, koska kukaan ei ostanut taloa tuulitehtaiden vierestä.


Teltan vetoketju aukeaa. Sisältä kurkistaa kylmissään tärisevä Kansalainen. Vihreän siirtymän konkreettinen siirtyjä. Teltan asukki esittelee työkalujaan. Taltta ja vasara ja mitä niitä nyt on.. Hän on ryhtynyt hakkaamaan luolaa kallioon.


Kaivosyhtiö on tietenkin puuttunut asiaan, kaikki maa on kuulemma heidän. Kansalaisella ei olisi oikeutta kallionkolossa asua, telttailu on toki myös kyseenalaistettu.


Kansalainen onkin näinollen luolansa lisäksi ryhtynyt askartelemaan itselleen arkkua.


Metsikönjallitusryhmä on jyrähtänyt asiasta. He suosittelevat tuhkaamista hiilensidonnan nimissä.


Parhaillaan on menossa laskelmat hiilinielun pienenemisestä suhteessa puun kaatamisesta arkkutarpeita varten verrattuna pelkän polttamisen tuottamiin hiilipäästöihin.


Sen pituinen se.


-kirjoittaja tunnettu tuntematon

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mihin hukkui kauneus?

Intohimona neulahuovutus

Matka jatkuu