Iloa ja Valoa

 



Aikansa kutakin totesi taiteilija kun lyhtyjä kotonaan ripusteli. Miten paljon iloa voikaan tuottaa kodin sisustaminen. Miten paljon lämmintä valoa voikaan tuottaa yksi kynttilälyhty, saati sitten useampi yhdessä. Ilman sen kummempia nautintoaineita taiteilija hymyilee ja on iloinen. Tai hetkinen, anteeksi, sikäli jos jäätelö luetaan nautintoaineeksi, niin sellaista tuli kyllä syötyä. Itseasiassa ahmin koko rasiallisen. Eikä se ollutkaan mikään pikku rasia. 😬 Mutta muuten ilman nautintoaineita tunsin valtavaa iloa ja rauhaa. Niin, siis aikansa kutakin. On ollut joskus toisinkin. On eletty aika, jolloin jäätelö ei riittänyt, eikä lyhtyjen ihailu kotona. Oli päästävä baariin. Aina kuin mahdollista, ja silloinkin kun se ei ollut mahdollista. Voi niitä aikoja. Voi sitä ohikiitävän ilon etsintää. Ja voi niitä aamuja, ja päiviäkin. Sellaisia olotiloja ei ole ikävä. Ei ole ikävä niitä aikoja muutenkaan. Vaikka käyn minä välillä nykyisinkin joskus baarissa hyvässä seurassa yhdellä jos toisellakin…limpparilla. Kaikkein suurin iloni on, että olen jo neljätoista vuotta saanut elää täysin selvinpäin. Ilot ja surut, arjet ja juhlat. Tuntenut kaikki tunteet..selvinpäin. Käsitellyt helpot ja vaikeat asiat…selvinpäin. Miten paljon vajaampaa eletty elämä olisikaan ollut päihtyneenä. Kiitän elämän koko täyteydestä. Iloitsen jokaisesta hetkestä jonka olen saanut tässä uudessa valoisassa elämäni ajassa elää.


-s.k.-

2022



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mihin hukkui kauneus?

Intohimona neulahuovutus

Matka jatkuu